JULKAISEMATTOMIA KUVIA

Okei! Viime postauksessa puhuin siitä, kuinka en löytänyt motivaatiotani enään mun lempi objektiivin rikkoutumisen jälkeen, niin rupesin sitten miettimään, että hetkinen mulla oli paljon kuvia jota en julkassu missään, ja jätin ne tonne salaiseen kansioon ulkosellekovalevylle. Olin editoinut kaikki kuvat, ja muistan kun editoin useita tunteja samoja kuvia, koska mikään ei vaan tuntunu oikealta. Sen jälkeen, jätin kuvat julkasematta ja pistin ne kansioon, jota en ajatellu aukasemman uudelleen, mutta ajattelin että tää olis mahtava aihe puhua täällä blogissa. 

Kun alotin aktiivisesti valokuvaamaan, niin ajattelin että haluan alkaa kuvaamaan aktiivisesti kukkia, ja sain tosi paljon vaikutteita muista valokuvaajista, ja lemppareina mulla oli erityisesti japanilaiset kukkakuvaajat. Vaaleat värit ja kukkalammet oli mulle pakkomielle, ja editoinkin mun kuvia lähinnä tietynlaisella kaavalla, joka oli Varjot 100+, Mustat 100+ kirkkaus 50+ jne.  Kaikki rupes lähinnä näyttämään samalta massalta, ja jotenkin se miellytti mun silmää. Sitten kun kaikki kukat rupes kuolemaan ja pimeä ruskeus laskeutui Suomen ylle, huomasin että kaikki se pohja työ ja ne tunnit oli mennyt hukkaan, sillä kaikki mitä olin oppinut ei millään sopinut karuun syksyyn/talveen. 

Mulla ei tullut instagrammiinkaan pitkään aikaan mitään ehdotuksia ihanista kukka pelloista, ja hempeistä unelmamaisemista. Rupesinkin heti talvella muovaamaan mun tyyliä talveen sopivaksi. Talven jälkeen sitten tuli taas aika, jollon ihmiset rupes postaillemaan niiden ihania kukka kuvia, ja näyttelemään ihania kuvia kirsikkapuista. En sitten oppinu millään, ja ajattelin että herranjestas nyt tiedän miten voin julkasta instagrammissa vaan kukkakuvia vuoden ympäri. Sitten aloin maratoonamalla ottamaan kuvia kukista. Ja sitten mun objektiivi meni hajalle ja jouduin ottamaan kaikki mun kuvat 70-300mm halppis objektiivilla, jolla nämä kaikki kuvat on otettu. Sitten paloinkin vähän loppuun, ja kukka kuvien katsominen melkeen oksetti ja inhotti. Mutta onneks pidin pienen tauon.

Mutta parasta oli koko hommassa se, että sain mahdollisuuden taas käyttää mun heräteostosta, eli tota 60 euron objektiivia. Kuvista huomaa myös laadullisesti, että kyseessä on halvempi objektiivi, sillä tarkennus on välillä siellä missä sattuu. Se johtui lähinnä siitä. että objektiivin tarkennus rinkula on hirvenän löysä, ja pienikin liike saa tarkennuksen erittäin ohi kohteen. Myös taustan bokeh, on sotkuisen näköinen. Silti otin sen vain kokeumuksena, ja yritin parhaani. Muutamasta kuvasta olinkin ylpeä, ja tajusin että tämmönen zoom objektiivi on erittäin hyvä esim. omenapuiden kuvaamisessa. 

Vaikka tarkoituksenani ei ollut tehdä uuttaa "halpa linssi, hyvä kuva " postausta, tajusin vasta kuvien laitto vaiheessa, että kaikki postauksen kuvat on otettu mun halppis linssillä, ja pakko myöntää, että haasteelta kuvien otto kyllä tuntui :D

MUTTA NYT! Laitoin koko sydämmeni tähän uuteen ulkoasuun! Mitä mieltä olet ulkoasusta?  

 Onko teillä toiveita mitä postauksia haluatte?

Onko kiinnostusta pancake objektiivin arvostelu postaukseen?

Miksi Suomi on paras paikka valokuvaajalle?

Itsenäisyys päivä on tänään ja sen takia ajattelin tällein itsenäisyyspäivänä tehdä suomi painotteisen postauksen, joka liittyy tietenkin valokuvaukseen. Oon tätä postausta yrittänyt miettiä nyt parisen viikkoa ja siis mulle tuli pari päivää sitten semmonen idea tästä miksi suomi on valokuvaajille paras paikka. Varmasti monelle tulee mieleen että "Ääh muutan isona etelään että saan otettua aurinkoisia kesäkuvia koko vuoden", joten on aina hyvä miettiä miksi valokuvaajana on kannattavaa täällä asua 😀

1. Huikeat maisemat joka paikassa

Ei tarvitse matkustaa pitkälle, kun vastaan tulee järvimaisema tai kaunis metsämaisema. Keskellä kaupunkia voi olla kaunis järvi tai joki, josta saa ympäri vuoden kauniita kuvia. Kaupungista ei tarvitse paljoa mennä pois päin kun pääsee kauniille maaseudulle tai rannalle. Vaikka kameraa ei olisi mukana, kauniit maisemat pitävät mielen kylläisenä.

2. Eläimet 

Suomen eläimistö ei ole mitään ihmeellisempää verrattuina muihin pohjoismaihin, mutta silti jokaisessa maassa me valokuvaajat voidaan olla ylpeitä eri eläimistä ja suomessa niitä eläimmiä on kuitenkin metsiensä takia aika paljon.

3. Suomen metiköt 

Suomessa metikköjä riittää ja meillä on myös todella helppo mennä vaikka patikoimaan johonkin lähistöön. Kaupungissa asuvat ei joudu kulkemaan paljoa autolla kun haluaa lähteä metikköön. Suomessa metsikköä on eniten koko euroopassa ottaen huomioon pinta-alan.

4. Hiljaisuus luonnon helmassa

Suomessa on hyvät mahdollisuudet olla hiljaisuudessa luonnon helmassa. Tarvitsetko taukoa kaikesta ja haluat paikan missä luovuus kukoistaa? Kannattaa testata hiljaista luontoa. Kuunnella luonnon ääniä ja saada inspiraatiota. 

5. Vuodenajat

Kukapa ei tykkää välillä vähän vaihtelusta? Suomessa on selkeät vuodenajat, jotka mahdollistavat eri kuvausolosuhteet. Talvella sataa lunta, keväällä on paljon kukkia, ja syksyllä silmää miellyttävä ruska. Täydelliset olosuhteet jokaiselle, joka tykkää vaihtelusta!

6. Kesäajan valoisuus

Voi ei! Aurinko menee horisonttiin! Mutta onneksi Suomessa on mahdollisuus myös kuvata yöllä, jolloin on valoisaa ja esim. lämpötila voi kuuman päivän jälkeen tuntua piristävältä.  Kesällä ulkona voi kuvata myöhään illalla ja aika ei tuppaa loppua kesken millään keski-kesällä.

7. Suomessa valokuvaaminen on aika sallittua

Suomessa ei montaa kertaa vastaan tule kylttiä missä lukee kuvaaminen on kielletty.  Suomessa valokuvaus on ns. joka miehen oikeus ja sitä saa tehdä vapaasti julkisella paikalla. Kunhan pysyy lain sisällä ja noudattaa ohjeita. Kuvan julkaiseminen nettiin kaikissa tapauksissa ei ole sallittua, joten siitä kannattaa ottaa selvää, mitä saa julkaista ja mitä ei. Kohteliasta julkisella paikalla on pyytää lupa kuvan ottoon vaikka ei olisi aikomusta julkaista kyseistä kuvaa.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Siinä oli jotain mitkä on mulle tärkeitä seikkoja, miks suomi on paras paikka mulle valokuvaajana. Halusin tehtä tän postauksen koska kuitenkin meillä on itsenäisyyspäivä, ja 100 vuotta on aika iso luku. Toivottavasti tykkäsitte tästä.

Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle!

VALOKUVAUS HAASTE: Halpa linssi, hyvä muotokuva.

Tässä postauksessa ajattelin vähän kertoa tästä haasteesta, minkä itse kokeillin ja kuvaillin 10.11.2017. Varmaan joku näkikin instagrammista, että tämmöistä olisi luvassa. Ja jos joku haluaa haastaa itsensä, tekemällä saman urhean teon kuin minä.

Sain oikeastaan ihan mahtavan idean tästä haasteesta, kun katselin vähän mun omia kuvia ja objektiiveja. Sitten tajusin että, mullahan on kaapissa sigman 70-300mm objektiivi, josta maksoin pilkka hinnan kesällä. En ole käyttänyt kyseistä objektiivia juuri ollenkaan, joten halusin haastaa itseni ja nähdä onko sillä objektiivilla oikeasti niin paljon väliä. Monesti sanotaan että, se kamera ei ole se tärkein vaan se minkä objektiivin siihen pistää. 

Objektiivi: Sigma 70-300mm f/4,5-5,6 DG macro canonille

Objektiivista maksoin 60 euroa ja sain kyseisen objektiivin käytettynä, uutena maksaa noin 135 euroa. Joten en edes maksanut puolta. Käytin objektiivia varmaan pariin otteeseen ja sitten oikeastaan luovutin, silla valokuvaaminen oli kömpelää ja hankalaa. Ja lähinnä käytin objektiivia luontokuvaamiseen, en muotokuviin.

Objektiivissa on myös kömpelö macro ominaisuus, joka täytyy painaa käyttöön objektiivista. Sen jälkeen objektiivia ei voi käyttää muilla kuin 200-300mm polttovälillä. Objektiivin macro suurennus suhde on 1:2, joten jotkut valokuvaajat, eivät laske sitä oikeaksi macroksi. Objektiivissa ei ole tärinänvaimennusta. Objektiivi sopii myös täyskennosiin kameroihin.

70-300mm polttoväli on täydellinen muotokuvaukseen, ja sen takia objektiivi sopii tähän mainiosti, jos ei oteta huomioon muita negatiivisa asioita. 

Olen omistanut monta halppis objektiivia ja voin sanoa että tämä objektiivi oli kaikista huonoin ja ei käytännöllisin objektiivi. Myös objektiivin rakenne ja ulkonäkö oli kaikista halvin ja rumin. 

Alku oli erittäin kivinen ja vaikea. Objektiivi oli aika painava, verrattuna mun päivittäiseen käyttö objektiiviin. Zoomi pidensi objektiivia todella paljon, sillä halusin pitää polttovälin 150-300 saadakseni kunnon bokehn ja kivan taustan ja kun objektiivi pidentyi, myös tärinä oli pahempi. 

Alussa tarkentaminen oli todella hankalaa, sillä objektiivin automaatti tarkennus oli niin hidas että jouduin heti alettua kuvaamaan vaihtaa manuaaliin. Sen lisäksi kuvissa piti säädellä valoisuutta koko ajan Ja kun sanon koko ajan, tarkoitan sitä, ja milloin kuva oli ylivaloittunut ja milloin alivaloittunut. Aikalailla jouduin käyttämään kameran live tilaa ja muutenkin oli todella kömpelöä olla Riinasta monta metriä kaukana. Itse olen tottunut 60mm tai 50mm polttoväliin joten olen yleensä lähellä mallia.

Aikalailla varmaan puolentunnin kuvaillun jälkeen, mulle alko tulee semmonen "ahaa, näin kannattaa toimia kun on tää polttoväli". Oivalsin aika paljon siinä samalla. Aina tarkistin live tilan, ettei kuvista tule liian alivalottuneita. ja miltä etäisyyksiltä kannattaa kuvata. Varmaan oli Riinalle aikamoinen yllätys kun olin aika hiljaa, koska se oli niin hankalaa saada juuri sellainen kuva minkä itse halusi. Oikeastaan tässä kohtaa tajusin laittaa aukon f/5,6 koko ajaksi, sillä aukon vaihtelu aiheutti myös ylivaloisuutta.

Ilma suosi meitä, ja oli niin kaunista kokoajan. Päätettiin lähteä heti kun mun koulu loppui ja sen takia meille jäi tosi paljon aikaa ottaa kuvia, tuolla auringon paisteessa. Ilma ei ollut kylmä, eikä liian lämmin. Eikä myöskää ollut hirveä tuuli. Ja aurinko oli kauniisti laskemassa ja päästiin aikalailla goldentimen aikaan kuvaamaan. Olosuhteet oli täydelliset.

Prisman käyttö oli tosi hankalaa, varsinkin kun yritti sitä prismaa tunkea siihen ison putken eteen :D! Oli kyllä aivan mahdotonta ja vaikka kuinka yritin niin prismaa en voinut käyttää. Mutta onneksi, mulla oli muitankin juttuja kun prisma, esim. timantti koru oli 100 kertaa parempi väline tässä hommassa. Sain ihan nättejä sateenkaareja noihin kuviin ja vähän persoonallisuutta, mutta ei. Senkin kanssa luovutin aika äkkiä. 

Halusin myös koittaa vähän eri kulmia ja materiaaleja, joten löydettiin tommonen verkkoaita, johon sitten ajattelin että otan aidan toiselta puolelta Riinasta kuvia. Ehkä mun yritykset eivät onnistuneet ihan täydellisesti. Mutta hyvähän se on aina yrittää kaikenlaista, jos vaikka onnistuiskin :D Suosittelen kyllä kaikille tätä kokeillua ;)

Riinan kanssa piti oikeastaan lopetella jo, mutta sitten se aurinko oli aivan todella kaunis. Eihän me voitu lopettaa siihen vaan mentiin sitten ottamaan viellä parit loppu kuvat tuohon läheiselle jalkapallo kentälle. Olin melkein toisella puolella kenttää välillä ottamassa Riinasta kuvia, sillä halusin käyttää objektiivin isoimpia polttovälejä. Tärkeintä oli kuitenkin että haaste oli haastava, mutta meillä oli kuitenkin hauskaa. 

Haasteesta viellä lopuksi

Tässä huomaa että kuinka paljon se objektiivi vaikuttaa siihen kuvaamiseen ja kuvan laatuun. Mutta ehkä kuvan tarkotus ei muutu ja kuvista tulee aika hyviäkin. Tärkein on itse malli ja valokuvaaja. Valokuvaaminen oli vaikeampaa kun yleensä, mutta silti piti muistaa että hinta-ero mun normi objektiivissa ja tässä on yli 400 euroa. Olen kyllä todella tyytyväinen kuvien tuloksiin! Odotin että kuvista tulisi todella huono laatuisia ja ei niin kivan näköisiä, mutta tässä nämä nyt on ! Hienot kuvat!

Eniten olin ilonen siitä että mun ennakkoluulot tuohon 70-300mm polttoväliin poistuivat ja aloin harkitsemaan vähän kalliimpaa 70-300mm putkea, jossa on tärinänvaimentaja. Mutta silti en usko että aloittaisin käyttämään tuota Sigman 70-300mm objektiivia jatkossa päivittäin, sillä kuitenkin omaan tyyliini sopii pienempi polttoväli.

Mallina toimineen Riinan instagram: @riinarauhamäki

Onko sulla kaapissa jotakin halppis objektiiveja tai heräte ostoksia? 
Jos on niin haasta ihmeessä itsesi ja laita vaikka kommenttia ja linkkaa sun blogi ;)!

Kukkia 14-15.7.2017

15.7.2017

18.7.2017

Perjantaina pyysin mun pitkä aikaista kaveria Ninaa kuvaillemaan. Löydettiin paljon kaikenlaisia kesäkukkia, mutta nuo kissankellot ovat mun ehdottomia lemppareita. 

Rakastan niiden violettia sävyä ja kellomaista rakennetta. Ja ne kukkivat pitkän ajan, joten kukat ovat hyviä valokuvaus kohteita.

Illalla pyysin viellä kaveriani Riinaa ulos ja kuvattiin mulle pari potrettia, mutta kun näin cosmot kaupungin kukkapuskassa olihan niistä pakko ottaa kuva ! Sillä mun omat punacosmot ei viellä kuki. 

Ehkä nuo kaupungin omat cosmokukat olivat vähän nuukahtaneita, mutta silti näyttivät kauniilta.

Onhan ne mun lempi kukkia, joten odottelen niitä oikein innolla.

 Lauantaina kävin katsomassa mun omaa kasvimaata ja siellä oli ekat kukkaset jo valmiina!
Oli aivan mahtava tunne kun oli saanut jotain niin hienoa aikaseks.
Ja käväsin hakemassa kameran ja räpsäsin äkkiä pari kuvaa, johon tuo muurahainenkin pääsi näytille.
Sitten näin siinä kasvimaan vieressä sijaitsevassa pusikossa tuommoisa valkoisia kukkasia, ja nekin näyttivät niin kauniilta, että oli pakko niistäkin räpsästä kuva!

Nyt toivotaan että muutkin kukat aukee, ja saadaan kauniita kukka kuvia!



Kiitos lukemisista! :-)

Riina #4

15.7.2017

Puhuttiin Riinan kanssa keväällä että "Tehdääs semmonen photoshootti ton mekon kanssa " Ja sitten me eilen sitä sitten kuvattiin. Mekko on monta vuotta vanha, mutta silti se sopi täydellisesti Riinalle.

Laitettiin kauniisti hiukset ja asusteet, ja lähdettiin köpöttelemään paikkoihin josta vois saada kivoja kuvia.

Kuvista tuli mielestäni erittäin hyviä, vaikka melkein suorassa auringon valossa kuvia otinkin. Mutta etittiin mahdollisimman varjosia paikkoja ja niitä löytyi hienosti melkein kodin vierestä.

Ulkona oli aivan älyttömän kuuma, joten oli todellinen onni että kuvat saatiin nopeasti otettua. 

Kiitos katseluista! 

Nähdään ensipostauksessa!